Lahden Suomalaisen Tyttökoulun syntysanat lausui Lahden yhteiskoulun opettaja ja rehtori Niklas Anttila. Yhdessä sukulaisensa, pormestari ja laamanni Otto Lyytikäisen kanssa hän hahmotteli "koulun, joka opettaisi tytöille käsitöitä, vaatteiden ompelemista, kankaankutomista, kotitaloutta ja yleensä kodin hoitoa, jota jokainen nainen tarvitsee". 

Koulun toiminnan käynnistymisessä ei kauan aikailtu, sillä koulutyö aloitettiin Loviisankadun Luterilaisen rukoushuoneen tiloissa jo vuoden 1908 syyskuun alussa. Koulun perustamislupa saatiin tosin vasta jälkikäteen 21. toukokuuta 1909. 

Sana "suomalainen" liitettiin koulun nimeen muun maan malliin suomalaiskansallisena korostuksena, vaikkei Lahdessa vastaavaa ruotsinkielistä koulua ollutkaan. 

Koulu oli aluksi viisiluokkainen ja se antoi tytöille käytännön koulutusta alkuperäisen vision mukaisesti, mutta myös yleissivistää opetusta.

Ensimmäinen koulukuva otettiin koulun pihalla Loviisankadulla, Luterilaisen rukoushuoneen edessä. Kuvan keskellä on johtajatar Elina Kanervio.

1920-luvun alussa koulu oli vakiinnuttanut asemansa ja omaa koulurakennusta alettiin suunnitella. Oli luontevaa pyytää Eliel Saarista uuden koulun arkkitehdiksi, olihan hän myös viereisen kaupungintalon suunnittelija. Saarinen piirsi edullisen koulurakennuksen, kuten oli pyydetty, ja hän teki sen lähes maksutta. 

Rehtori Elina Kanervio oli visioinut koulun kehittämisestä ja vuonna 1922 Tipalasta tulikin vihdoin keskikoulu. Tämä oli merkittävä edistys aiempaan tutkinnottomaan opetukseen, sillä keskikoulutodistuksen turvin tytöt saattoivat hakea opiskelemaan lukioon.

Tyttökoulun talo valmistui keväällä 1923. Se on hyvin tummaksi poltettua tiiltä, kuten kaupungintalokin.

Perustiedot

Oppilaat

1908 46

1920 133

Opettajat

1908 3

1920 7

Rehtorit

1908-1921 Elina Kanervio

1921-1925 Hellä Zinck

Luokka-asteet

1908-1922

Tyttökoulu 5 luokkaa

1922-1925

Keskikoulu 6 luokkaa

Koulurakennus

1908-1923 Loviisankatu 4

1923-1925 Harjukatu 36

■ ■ ■ ■ ■

Vuonna 1925 kouluhallitus vahvisti 9-luokkaisen Lahden Tyttölyseon lukusuunnitelman. Suuri hetki oli käsillä, sillä nyt tipalalaisilla oli oman koulun reitti ylioppilastutkintoon ja mahdollisuus jatko-opintoihin yliopistossa. 

Tipalasta tuli oppikoulu. Jotta sinne pääsi opiskelemaan piti olla käynyt ainakin neljä vuotta kansakoulua ja läpäistävä pääsykoe.

Koulu jakaantui kuusivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Keskikoulua nimitettiin myös tyttökouluksi. Poikalyseoissa keskikoulu kesti vain viisi vuota, tyttökoulujen opetussuunnitelmaa oli pidennetty, "jotta tytöt eivät rasittuisi". 

Lukusuunnitelmassa tärkeitä aineita olivat reaali sekä kielet, joista oli jo silloin tarjolla saksa, ruotsi ja englanti. Käytännön opetusta esimerkiksi kutomisessa, kotitaloudessa ja kodinhoidossa annettiin merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin. 

Ensimmäiset tyttölyseon ylioppilaat saivat ylioppilastodistuksena ja ylioppilaan tunnuksena valkolakin keväällä 1928. Koulusta kirjoittavien määrä pysyi kuitenkin pienenä ensimmäisten vuosikymmenien ajan, sillä talvisotaan mennessä ylioppilaita oli valmistunut vain noin 150.

Koulun vuosikertomuksessa rehtori Hellä Zinck kirjoitti unelman toteutumisesta: "Lahden Tyttölyseo, joka on toiminut 20 vuotta tyttöoppilaitoksena paikkakunnalla, ensin 17 vuotta tyttökouluna, sitten 3 vuotta tyttölyseona, antaa tänään ensimmäiset päästötodistukset. Näin on toteutunut se rohkea unelma, jonka jo koulun ensimmäinen johtajatar Elina Kanervio puki sanoiksi kaupunginvaltuuston kokouksessa vuonna 1920."

Perustiedot

Oppilaat

1930 268

1938 397

Ylioppilaat

1928 4

1931 13

1939 10

Opettajat

1930 12

1938 15

Rehtorit

1925-1927 Hellä Zinck

1927-1930 Bertta Sulonen

1930-1933 Esteri Hämäläinen

1933-1936 Elsa Vartiainen 

1936-1939 Elsa Meriluoto 

Luokka-asteet

1925-1939  

Oppikoulu 9 luokkaa

   Keskikoulu 6 luokkaa

   Lukio 3 luokkaa

Koulurakennus

1925-1939 Harjukatu 36

■ ■ ■ ■ ■

Pitkälle 1900-luvulla lyseo koulun nimenä viittasi valtion omistajuuteen, minkä takia kouluhallitus kehotti nimenmuutokseen. Nimeen lisättiin sana yksityinen vuonna 1939 ja taas uusi nimi oli syntynyt: Lahden Yksityinen Tyttölyseo. Itse koulutyöhön nimenvaihdos ei vaikuttanut.

Vaikeat vuodet olivat kuitenkin edessä, sillä talvisodan syttyminen oli aivan ovella. Koulurakennus selvisi kuin ihmeen kaupalla ilmapommituksilta, vaikka se sijaitsi aivan kaupungintalon vieressä. Muuten sota-aika sekoitti koulun arjen. Oppilaat toimivat monissa maanpuolustustehtävissä ja noin kolmasosa koulun opettajista oli sota-aikana muissa tehtävissä.

Koulurakennuksesta tuli heti syksyllä 1939 sotasairaala, minkä takia koulutoimintaa järjestettiin ympäri kaupunkia. Talvisodan jälkeen oppilaat pääsivät hetkeksi palaamaan omaan kouluunsa, mutta jatkosodan alettua vuonna 1941 oli uusi muutto edessä. Nyt koulua käytiin muiden koulujen tiloissa.

Lopulta kevätlukukaudella 1945 tipalalaiset pääsivät takaisin omaan Harjukadun rakennukseensa, ja koulusta valmistui ennätysmäärä ylioppilaita, 40 uutta valkolakkia. 

Myös kevääksi 1945 musiikkimies Juhani Pohjanmies sävelsi rakastetun kantaatin Lyyra kultainen ja omisti sen vaimonsa entiselle koululle. Laulu pysyi kevätjuhlaohjelmistossa aina Tiirismaan lukion loppuun asti. 

Vuonna 1948 lukioluokat jaettiin matemaattiseen ja reaalilinjaan, tämä jako jatkui monta vuosikymmentä.

Tyttölyseo kasvatti monia runoilijoita, kirjailijoita ja näyttelijöitä kuten Sirkka Seljan, Kettu-Kaarina Suosalmen, Marja-Liisa Luodon ja Liisa-Maija Laaksosen. 

Tipalan tilat kävivät jälleen ahtaiksi oppilasmäärän kasvaessa. Vuonna 1949 rakennettiin koulun ullakolle lisää luokkia. Vuonna 1952 rakennusta laajennettiin pihalle arkkitehti Irma Kolsin piirrustusten mukaan. Kolsi oli Tipalan kasvatteja, ensimmäinen ammattiaan harjoittanut arkkitehti Lahdessa.

1950-luvulla opetussuunnitelma ei sisältänyt opetuksen tavoitteita tai työtapoja, vaan jokainen opettaja loi itse oman opetuspedagogikkansa. Uusina kasvatusmetodeina käytettiin mm. esitelmiä ja keskusteluja. Vanha ulkoluku ja modernimmat kuvataulut elivät rinnakkain. Osa oppilaista sai nauttia jopa episkooppien heijastamista kuvista. 

Koulun tilat olivat kuitenkin auttamattomasti liian pienet, minkä takia Harjukadun itäpäässä sijaitsevalle tontille, Ursanharjulle, alettiin rakentaa vuonna 1963 uutta tyttökoulurakennusta. Koulutalon oli suunnitellut arkkitehti Keijo Petäjä. Työt etenivät rivakasti ja tipalalaiset pääsivät muuttamaan uuteen kouluunsa syyslukukaudella 1964.

Marraskuussa 1965 koulu vihittiin juhlallisesti käyttöön. Koulu vastaanotti naistoimikunnalta oman lipun, jonka oli suunnitellut Tipalan entinen oppilas, taiteilija Hilkka Vuorinen. Lipun oranssille pohjalle on tyylitelty kangasvuokko, joka muistuttaa harjujen kaupungista lähes kokonaan kadonneesta kukasta. Kangasvuokosta tuli samalla koulun tunnus.

Syksyllä 1967 koulun opetussuunnitelma muutettiin opetusministeriön luvalla viisivuotiseksi.

Perustiedot

Oppilaat

1950 632

1960 771

Opettajat

1950 30

1960 30

Ylioppilaat

1945 40

Rehtorit

1939-1956 Elsa Meriluoto

1956-1969 Aili Noponen

1969-1970 Pekka Simula  

Luokka-asteet

1939-1967

Oppikoulu 9 luokkaa

   Keskikoulu 6 luokkaa

   Lukio 3 luokkaa

1967-1970

Oppikoulu 8 luokkaa

   Keskikoulu 5 luokkaa

   Lukio 3 luokkaa

Koulurakennus

1939-1964 Harjukatu 36

1964-1970 Ursankatu 4

■ ■ ■ ■ ■

Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia muutoksia 1960- ja 1970-luvuilla. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi, ja ajatus erillisistä koulutuspoluista tytöille ja pojille alkoi tuntua vanhanaikaiselta.

Yhä enemmän uskottiin, että yhteiskasvatus – eli se, että tytöt ja pojat oppivat yhdessä – valmisti nuoria paremmin todelliseen elämään. Kodin ja työn haasteissa sukupuolten välistä yhteistyötä tarvitaan edelleen. 

Syksyllä 1970 uudenkarheaan koulurakennukseen astuivat ensimmäiset poikaoppilaat, minkä johdosta tyttökoulusta tuli yhteiskoulu eli tyttöjen ja poikien yhteinen koulu. 

Koulun nimeä tuli luonnollisesti samalla muuttaa. Uudesta nimestä järjestetyn kilpailun voitti ehdotus Tiirismaan yhteiskoulu, Etelä-Suomen korkeimman huipun mukaan. 

Peruskoulu-uudistus teki kuitenkin pian tuloaan. Yhteiskoulun viimeiset ylioppilaat valmistuivat vain viisi vuotta sen alkamisen jälkeen. 

Perustiedot

Oppilaat

1970 768

Opettajat

1970 41

Rehtorit

1970-1975 Pekka Simula  

Luokka-asteet

1970-1975

Oppikoulu 8 luokkaa

   Keskikoulu 5 luokkaa

   Lukio 3 luokkaa

Koulurakennus

1970-1975 Ursankatu 4

■ ■ ■ ■ ■

Peruskoulu-uudistus 1970-luvulla määräsi oppivelvollisuuskoulun järjestämisestä julkisesti eli käytännössä kaupungin tai valtion piti järjestää se. Lahdessa uudistus toteutettiin vuonna 1975.

Koulutoimea oli koko Tipalan olemassaoloajan hoitanut koulun kannatusyhdistys, joka oli vaihtanut nimeään yhtä useasti kuin koulukin. Koulurakennukset, Harjukadusta Ursankatuun, sen sijaan omisti Tyttökoulun talo oy. 

Pitkien neuvottelujen jälkeen kannatusyhdistys päätti luovuttaa koko koulutoimen Lahden kaupungille, mutta koulu jäi vuokralle Tyttökoulun talon rakennukseen Ursankadulle. Kaupunki perusti Tiirismaan peruskoulun, joka käsitti perusopetuksen vuosiluokat 7-9 ja kolmivuotisen lukion. Näin koulu taas kerran oli saanut uuden nimen. 

Vaikka omistaja vaihtui, Tipalan henki jäi. Kun koulutoimentarkastaja tutustui tiirismaan lukion elämään vuonna 1981, hän kirjasi tarkastuspöytäkirjaansa: "Oppilaat arvostavat koulunsa ilmapiiriä siellä vallitsevan hyvän yhteishengen, yhteisten juhlien ja laajan musiikinopetuksen vuoksi. Oppilaiden käyttäytyminen on rauhallista ja kohteliasta."

Ursankadun koulurakennusta laajennettiin syksyllä 1977. Koulun itäpuolelle rakennettiin uusi siipi, johon sijoitettiin kotitalousluokat ja teknisen työn tilat. Auditorio, musiikinopetus-, atk- ja hallintotilat rakennettiin 1990-luvun alussa. Lahden englanninkielisten luokkien tilat valmistuivat vuonna 2000 koulun luoteiskulmaan.

2010-luvulla alkoivat ikävät ongelmat. Koulua remontoitiin vuonna 2013, minkä jälkeen Tiirismaa koki monen lahtelaiskoulurakennuksen kohtalon. Koululla todettiin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita. Aluksi uskottiin, että talo voitaisiin pelastaa ja Tyttökoulun talo remontoikin rakennusta vielä viidellä miljoonalla eurolla. Tulos ei kuitenkaan ollut toivottu ja terveysviranomaiset kielsivät tilojen käytön syksyllä 2015.

Lukio muutti Kirkkokadulle Lahden aikuiskoulutuskeskukseen. Yläluokat toimivat aluksi väistötiloissa, mm. Lahden suurhallissa, kunnes tammikuussa 2016 koulurakennuksen viereen Ursan urheilukentälle valmistui parakkikoulu. Vanha koulurakennus seisoi muutaman vuoden tyhjillään, kunnes se vuonna 2019 purettiin.

Lukio toimi Kirkkokadulla hamaan loppuun asti, viimeiset tipalalaiset ylioppilaat saivat siellä lakkinsa keväällä 2022. Edellisenä vuonna kaupunginvaltuusto oli päättänyt yhdistää Tiirismaan ja Kannaksen lukiot. Uusi koulu nimettiin Lahden lukio Gaudiaksi ja se aloitti toimintansa kunnostetuissa tiloissa Paavolan koulukampuksella Terijoenkadulla syksyllä 2022. Tiirismaan peruskoulu muutti Tiirismaan lukion entisiin tiloihin Kirkkokadulle syksyllä 2023. 

Perustiedot

Oppilaat

1975 800

2015 1000

Opettajat

1975 50

Rehtorit

Peruskoulu

1975-2002 Martti Lehto

2002-2015 Tuula Virtanen

2015-2022 Kari Turpeinen

Lukio

1975-1985 Pekka Simula

1985-1986 Seija Helin

1986-1993 Pekka Erola

1993-1997 Martti Lehto

1997-2002 Ulla Vesala

2002-2003 Kimmo Sainio

2003-2007 Mikko Sani

2007-2009 Liisa Pohjolainen

2009-2011 Mikko Sani

2011-2022 Leena Akola

Luokka-asteet

1975-2022

Peruskoulu 3 luokkaa (7-9, yläaste/-koulu)

Lukio 3 luokkaa (I-III)

2000-2022

Peruskoulu

Engl. luokat 9 luokkaa (1-9)

Koulurakennus

Peruskoulu ja lukio

1975-2015 Ursankatu 4

Peruskoulu

2016-2022 Ursankatu 4 (parakkikoulu)

Lukio

2015-2022 Kirkkokatu 16

■ ■ ■ ■ ■

Tiirismaan peruskoulu on vuosiluokat 1–9 kattava yhtenäiskoulu, jossa oppilaita on noin 850 ja jossa opetus- ja kasvatustehtävissä työskentelee noin 90 aikuista.

Suomenkielisen opetuksen lisäksi Tiirismaalla annetaan laajamittaista kaksikielistä perusopetusta englanniksi vuosiluokilla 0–9 sekä painotetun musiikin opetusta vuosiluokilla 7–9. Lahden ruotsinkielisen koulun yläkouluopetus tapahtuu myös Tiirismaan koulun yhteydessä.  

Yhtenäiskoululla tarkoitetaan koulumuotoa, jossa perusopetuksen vuosiluokat 1–9 toimivat hallinnollisesti ja usein myös fyysisesti saman koulun alla. Toisin sanoen alakoulu (luokat 1–6) ja yläkoulu (luokat 7–9) muodostavat yhden kouluyksikön. 

Tyypillisesti yhteinäiskouluissa on yksi yhteinen rehtori ja hallinto alakoululle ja yläkoululle. Niissä noudatetaan yhtenäistä pedagogista linjausta, eli opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet ovat johdonmukaisia koko perusopetuksen ajan. Lisäksi ajatellaan, että oppilaille siirtymä alakoulusta yläkouluun on helpompi, koska kouluympäristö ja henkilökunta ovat tuttuja.

Perustiedot

Oppilaita

2022 850

Opettajakunta

2022 90

Rehtorit

2022- Jussi Virsunen

Luokka-asteet

2022-

Peruskoulu 9 luokkaa (1-9)

Eng. opetus 9 luokkaa (1-9)

Ruots. opetus 3 luokkaa (7-9)

Koulurakennus

2022-2023 Ursankatu 4 (parakkikoulu)

2023- Kirkkokatu 16

■ ■ ■ ■ ■

Kansakoulu

Kesto 4–7 vuotta

Aloitusikä 7-vuotiaat

Pääsyvaatimukset Kaikille avoin

Jatkokoulutus Käytännön koulu tai oppikoulu

Käytännön ja yleissivistävät koulut

Kesto 1-5 vuotta

Aloitusikä 11–13-vuotiaat

Pääsyvaatimukset Usein kansakoulu

Näihin kouluihin haettiin yleensä kansakoulun jälkeen ja niissä keskityttiin antamaan käytännön opetusta mutta myös yleissivistävää kasvatusta. 

Tyypillisesti tämä tarkoitti tytöille kotitalous- ja emäntäkoulutusta, pojille maa- ja metsätyökoulutusta. Myös monenlaisia ammattikouluja ja kansalaiskouluja oli toiminnassa.

Lahden Suomalainen Tyttökoulu kuului tähän kategoriaan vuosina 1908–1922. Vuosina 1922–1925 se oli keskikoulu, mutta ei kuitenkaan vielä oppikoulu. 

Oppikoulu

Oppikoulut tarjosivat aikansa korkeinta nuoriskoulutusta. Vuodesta 1925 vuoteen 1975 Tipalan koulut (Lahden Tyttölyseo, Lahden Yksityinen Tyttölyseo ja Tiirismaan Yhteiskoulu) olivat oppikouluja.

Oppikoulu jakautui kahteen osaan:

Keskikoulu

Kesto 5–6 vuotta

Aloitusikä 11–3-vuotiaat

Pääsyvaatimukset Kansakoulu + pääsykoe

Jatkokoulutus Lukio tai ammattikoulu

Lukio

Kesto 3 vuotta

Aloitusikä 16–18-vuotiaat

Pääsyvaatimukset Keskikoulu + pääsykoe

Jatkokoulutus Yliopistot ja korkeakoulut

Kansakoulut aloittivat vuonna 1866

Kansakouluja oli aluksi vain vähän, lähinnä kaupungeissa. Maaseudulla yleisesti käytiin kiertokoulua. Yleistä oppivelvollisuutta ei vielä ollut. Kansakoulu aloitettiin yleensä seitsemän vuoden iässä ja opiskelu kesti vähintään neljä vuotta. Tämän jälkeen oli mahdollista vielä käydä kaksivuotinen yläkansakoulu. Kansakoulu oli maksuton, mutta esimerkiksi oppimateriaali- tai muita kuluja tuli maksettavaksi.

Toinen merkittävä hetki oli vuosi 1922, jolloin säädettiin oppivelvollisuulaki. Kaikkien seitsemän vuotta täyttäneiden oli lähdettävä koulutielle. 

Neljän kansakouluvuoden jälkeen oppilaat pystyivät hakemaan oppikouluun, mutta vielä kansakoulun viidennen ja kuudennenkin vuoden jälkeen oli mahdollista siirtyä. Kansakoulu vastaa luokka-asteiltaan suurinpiirtein nykyistä alakoulua. 

Lahden Suomalaiseen Tyttökouluun, Lahden Tyttölyseoon, Lahden Yksityiseen Tyttölyseoon ja Tiirismaan Yhteiskouluun haettiin aina siis vähintään neljän kansakouluvuoden jälkeen, yleensä noin 11-vuoden iässä. 

Oppikoulu tuo mahdollisuuden akateemiseen ammattiin

Oppikoulu jakautui kahteen osaan, yleensä viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Keskikoulusta ei ollut automaattista jatkumoa lukioon, vaan sinne piti erikseen hakea. Keskikoulun jälkeen moni ei jatkanutkaan lukioon, sillä työelämä tai ammattikoulu odotti.

Oppikoulussa oli lukukausimaksut, joiden lisäksi tuli myös oppimateriaali- ja muita kuluja. Kaikilla perheillä ei ollut varaa lähettää lastaan jatko-opintojen pariin. Vähävaraisilla oppilailla oli kuitenkin joitain mahdollisuuksia jatko-opintoihin, esimerkiksi  vapaapaikkojen muodossa. Tällöin koulumaksuista luovuttiin osittain tai kokonaan. Usein tähän vaadittiin kuitenkin hyvää koulumenestystä.

Kun Lahden Tyttökoulu vuonna 1925 sai oppikouluoikeudet, siitä tuli Lahden Tyttölyseo. Keskikoulu pidetiin kuitenkin kuusivuotisena, jotta tytöille tärkeitä taitoja, kuten kodinhoitoa, ompelua ja ruoanlaittoa ehdittiin harjoitella tarpeeksi. Tyttöjen ja poikien yhteisissä kouluissa eli yhteiskouluissa sekä poikakouluissa keskikoulu kesti yleensä viisi vuotta.

Lukion käyminen ja ylioppilaaksi valmistuminen kruunasi nuoruuden opiskelun. Tämä toi myös mukanaan mahdollisuuden yliopisto-opintoihin ja päätymisen akateemiseen ammattiin.

Käytännön koulut täydensivät kansakoulua

Käytännön ja ammattikoulut olivat jatko-opiskelupaikka niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta menneet tai päässeet oppikouluun kansakoulun jälkeen. Ne tarjosivat erityisesti käytännön koulutusta mutta myös yleissivistävää opetusta.

Lisäksi oli olemassa kansalaiskoulu 1940–1970-luvuilla. Sen tarkoituksena oli valmistaa nuoria työelämään ja kansalaiselämään.

Peruskoulujärjestelmä korvasi kansa-, oppi- ja käytännön koulut 1970-luvulla. 

■ ■ ■ ■ ■