Vuoden tipalalainen 2022 on näyttelijä Tuukka Leppänen.

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 2001. Lukion jälkeen hänen opiskelunsa jatkuivat Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitoksella musiikkiteatterin koulutusohjelmassa. 

Leppänen pääsi Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen laitokselle näyttelijän koulutusohjelmaan ensimmäisellä yrittämällään vuonna 2003 ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2007. Vuotta myöhemmin hänet kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Tuukka on toiminut myös freelancerinä Lahden kaupungin teatterissa vuosina 2006-2008 ja 2016-2017.

”Toista soitettu melodia, naputa kuulemasi rytmi, laula opettelemasi laulu.” Siinä tehtävät, jotka piti suorittaa kunnialla Lotilan ala-asteen kuoroluokassa, ennen kuin opinahjon ovet aukesivat kolmannen oppivuoden syksyllä, Leppänen muistelee Musiikkiluokat 40v -julkaisussa vuodelta 2006. 

Edelleen hän jatkaa Eino Leinon sanoin ”En, enhän muuta ma tahdokkaan / kuin laulaa, laulaa, niin laulaa / Kun laulut mun helkkyvät rinnassain / ja pyrkivät pitkin kaulaa.” Tuon seikan Leppänen kertoo tajunneensa jo pienenä, ja siksi musiikkiluokat olikin ehdottomasti sopivin keino ”pitää aisoissa ja kanavoida järjetöntä esiintymisviettiäni.”

”Parhaimmat musiikkiluokkamuistoni liittyvät lukioajan musikaaleihin. Töitä tehtiin kurssi- ja viineripalkalla, mutta täydellä sydämellä, työtunteja juurikaan laskematta. Produktiot, kuten Crease ja Oo mikä nainen olivat aina voimanponnistuksia, joiden eteen tehty työmäärä kattoi varmasti monen opiskelijan osalta vähintään puolet koko muusta opiskelumäärästä”, Leppänen kirjoittaa ja jatkaa:

”Vielä keväällä 2000 ajattelin Greasen kaltaisten produktioiden jäävän vain teini-iän harrastuksiksi, mutta toisin kävi, sain harrastuksestani itselleni ammatin.”

”Loppuelämäni tulen olemaan kiitollinen musiikkiluokille siitä, että pysyin ylipäätään järjissäni koko opiskeluaikani.” Edellä mainitun toteamuksen voinee varmaan allekirjoittaa moni Tiirismaan lukion opiskelija tänäkin päivänä. Onhan monella takanaan esiintyminen tai toimiminen muissa tehtävissä tämän syksyn Kaikki nuoret tyypit -musikaalissa.

Leppänen on vuosien varrella esiintynyt lukuisissa musikaaleissa ja näytelmissä. Hän on myös tunnettu ääninäyttelijänä. Musikaaleista mainittakoon Hair, Saturnight Fever, Piukat paikat, Cats, Spring awakening, Maija Poppanen, Viulunsoittaja katolla,Wicked, Next to normal, Tohtori Zivago, Housut pois, Once ja Niin kuin taivaassa. 

Hän on esiintynyt lasten näytelmissä kuten Yökyöpelit ja Peppi Pitkätossu. Lisäksi Tuukka on näytellyt komedioissa kuten Väärennetty morsian ja Miehen kylkiluu ja draamoissa Metsä, Kultainen vasikka ja Stalinin Suloinen Ruoska.

Laulusolistina Leppänen on esiintynyt Akustisessa kitaraduossa Marco & Tuukka sekä Tessa Virta Bandissä. Myöskin solistina Vantaan viihdeorkesterin ja Lahti Sinfonian konserteissa, Kaj Chydeniuksen levyillä ja konserteissa. 

ESS 3.12.2021: Tuukka Leppänen on Vuoden tipalalainen

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2021 on Tipalan entinen ruotsin lehtori Raija Lehto.

Hän on toiminut Lahden Yksityisen Tyttölyseon, Tiirismaan yhteiskoulun ja Tiirismaan lukion ruotsinkielen vanhempana lehtorina vuodesta 1961 vuoteen 1999. 

Lehto oli oppilaana Tyttölyseossa yhdeksän vuotta, joten hän on pitkäaikaisin kouluyhteisömme jäsen kautta aikojen eli kaiken kaikkiaan 47 vuotta. Hän ei ole kuitenkaan kertomansa mukaan kokenut samassa koulussa toimimista mitenkään ummehtuneeksi, koska kaiken aikaa koulussa on tapahtunut muutoksia niin paikan, nimen, oppilaiden ja henkilökunnankin vaihtuessa. 

Lisäksi oppisisällöt ovat muuttuneet jatkuvasti, mihin Lehto yhtenä pitkäaikaisena lukuisten oppikirjojen tekijänä on itse ollut vaikuttamassa.

Lehto ei ole kunnostautunut pelkästään koulumme legendaarisena opettajana, vaan hän on ulottanut toimintansa laajasti ruotsin kielen oppialueelle. Hän on ollut useita vuosia 1980-luvulla Suomen kieltenopettajien liiton hallituksessa, sekä seitsemän vuotta Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtajana vastuualueena Pohjoismaat. 

Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskeskuksen referenssiryhmän jäsenenä myös seitsemän vuotta. Hän on johtanut ruotsinopettajien jatkokoulutuskursseja 10 vuotta. Paitsi Suomessa hän on toiminut jatkokouluttajana myös Ruotsissa ja Virossa. 

Lehto on ollut Suomen ruotsinopettajien hallituksessa yhdeksän vuoden ajan, lisäksi neljä vuotta Pohjoismaiden neuvoston asettamassa työryhmässä, jonka toimintaohjelmana oli edistää pohjoismaisten kielten ymmärtämistä. 

Edelleen Lehto on ollut Ruotsin kielen opetussuunnitelmatyöryhmässä ja kaksikielisyystyöryhmässä sekä mukana myös Ruotsalaissuomalaisen kulttuurirahaston toiminnassa ja lisäksi myös Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnan jäsenenä. Vielä 2000-luvulla hän on ollut toimikunnan Sverigekontakt i Finland puheenjohtajana 14 vuotta.

Kotikaupungissaan Lehdon osaamista on hyödynnetty ohjaavana opettajana, samoin Lahden seudun kieltenopettajien puheenjohtajana, edelleen kansainvälisyystyöryhmän puheenjohtajana ja 1995 kansainvälisyyskansion yhtenä aikaansaajana. 

Lahden Pohjola-Nordenin hallituksen jäsenenä hän on vaikuttanut pitkään. Myös Senioriyhdistyksemme toiminnassa hän on ollut mukana aina sen perustamiskokouksesta lähtien.

Kuten tässä nyt luetelluista toimista ilmenee, Lehto on ollut erittäin työteliäs ja aikaansaava monilla toimialoilla. Ilman hänen energistä, innostunutta ja oppialastaan kiinnostunutta luonteenlaatuaan ja tulevaisuuteen tähtäävää ajatteluaan tällainen vaikuttaminen ei olisi ollut mahdollista. 

Kaiken kaikkiaan Lehto on ollut aina kouluajoistaan lähtien mestariverkostoituja, ja hänellä on ollut sosiaalisen luonteensa ansiosta laaja tuttavapiiri niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen harrastuksenaan on ollut urheilu, erityisesti golf. 

Hän on laajentanut maailmankuvaansa paitsi kirjallisuuden ja musiikin parissa, myös matkustamalla. Hän on osallistunut lukuisille kielikursseille lähinnä Pohjoismaissa, lisäksi hän on matkaillut perhesyistä Euroopassa ja kaukomailla kuten Etelä- ja Väli-Amerikassa asti. Myös elinikäinen oppiminen on ollut itsestäänselvyys, esimerkkinä espanjan kielen haltuun ottaminen.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2020 on draamapedagogi ja ohjaaja Lasse Kantola. 

Hän on lahtelaisten tuntema kulttuuripersoona, jonka vaikutus on monin tavoin näkynyt Lahden kaupungin taide- ja kulttuurielämässä. 

Kantola on opiskelijoineen tuttu näky niin kaupungissamme järjestetyissä taidetapahtumissa kuin suosituilla Kätevä&Tekevä -messuillakin. Kantola valittiin vuoden positiivisemmaksi lahtelaiseksi vuonna 2012.

Kantola kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan yhteiskoulusta vuonna 1987. Opiskelu Tanskassa the ”Travelling folk high schoolissa” vei hänet vuodeksi Sambiaan kehitysapuyhteistyöhön.

1990-luvulla hän valmistui nuorisotoimenohjaajaksi Mikkelin Paukkulasta. Hänen opintopolkuunsa kuuluu myös lukuisa määrä opintoja draamaa ja taiteissa oppimista Englannissa, Irlannissa, Islannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. 

Draaman opiskelu jatkui edelleen Suomessa Jyväskylän yliopistossa. Opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti Hämeenlinnan opettajakorkeakoulussa.

Kantola on tehnyt töitä mm. Yleisradiolle, Sibeliustalolla Sinfonia Lahdelle, Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, Heinolan Jyränkölässä ja Tiirismaan lukiossa.

Tällä hetkellä Kantola toimii draaman ja ohjauksen lehtorina Suomen diakoniaopiston Lahden kampuksella .

Tiirismaan lukion musiikkinäytelmillä on pitkät juuret ja perinteet. Musikaaleja on esitetty viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana niin itse kirjoitetuista teoksista ja komedioista aina klassisiin broadway -musikaaleihin saakka. Kantola on ohjannut lukuisia musiikkinäytelmiä Tiirismaan lukiossa mm. ”Oo mikä nainen”, ”Auringon synty”, ”Lahti 100”, ”In the Woods”, ”Sound of music” ja ”Addams family”.

Erityismaininnan ansaitsee vuonna 2005 toteutunut produktio Lahti 100, jossa oli mukana 400 Lotilan ja Tiirismaan koulujen oppilasta. Se esitettiin Lahden suurhallilla uutena vuotena 2005. Esitys kutsuttiin suureen taidekoulujen festivaaliin Italian Sanremoon toukokuussa 2005. Tiirismaan lukion opiskelijat sijoittuivat siellä palkinnoille musiikin, muodin ja tanssin sarjoissa.

Kantola on vuosien varrella tehnyt merkittävän työn musiikkiteatterin ohjaajana Tiirismaan lukiossa. Hän on suuresti vaikuttanut monen opettamansa ja ohjaamansa nuoren urakehitykseen. Tiirismaan lukion käyneitä musiikkiteatterin tekijöitä ovat muun muassa näyttelijät Joel Mäkinen ja Tuukka Leppänen.

Kantola on persoonallaan ja positiivisella asenteellaan luonut ympärilleen vahvan yhdessä tekemisen ilmapiirin ja hänen toimintaansa sopii hyvin myös Tiirismaan lukion motto ”Älä tyydy vähään”.

ESS 5.12.2019: Kulttuuripersoona Lasse Kantolasta Vuoden tipalalainen 2020 

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2019 on jazzmuusikko Riitta Paakki. 

Hän aloitti musiikin opiskelun koulun ohella jo 6 vuotiaana Lahden musiikkiopistossa. Päästyään ylioppilaaksi 1991 Riitta siirtyi opiskelemaan Oulunkylän pop/jazz-konservatoriossa 4 vuodeksi. Sieltä opiskelupolku jatkui Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle. Pääaine oli pianonsoitto ja sävellys. Musiikin maisterin tutkinto syntyi pian ja myöhemmin musiikin tohtorin tutkinto vuonna 2016.

Paakki toimii opettajana Sibelius-Akatemian jazzmusikkin osastolla ja johdattelee oppilaitaan jazzmusiikin saloihin. Paakilla on ollut lukuisia esiintymisiä eri puolilla maailmaa joko yksin tai jonkin orkesterin solistina.

Useimmilla muusikoilla on, etenkin uransa alkuvaiheessa, ollut monia yhtyeitä ja kokoonpanoja, kuten myös Paakilla. Orkesterien nimet ja kokoonpanot ovat vaihdelleet, mutta Paakki on ollut aina pianistina. Monet näistä yhtyeistä ovat myös levyttäneet Paakin omia sävellyksiä ja muuta jazzmusiikkia.

Monet lahtelaiset muistavat lämmöllä niitä konsertteja Sibelius-talossa, joissa Claes Andersson ja Paakki soittivat nelikätisesti unohtumattomia jazztulkintoja.

ESS 5.12.2018: Jazzpianisti Riitta Paakki valittiin Vuoden tipalalaiseksi

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2018 on valtiotieteiden maisteri Timo Taulo.

Hän on saanut valkolakin Tiirismaan lukiossa vuonna 1979. Sen jälkeen hän on opiskellut käsikirjoittajaksi Teatterikorkeakoulussa ja suorittanut Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinnon.

Taulo on kaiken aikaa ollut ahkera ahertaja toimien mm. freelancer- kirjoittajana monissa lehdissä, elämäkerturina, mainosalalla erilaisissa tehtävissä, kulttuurisihteerinä, keskustaisäntänä, kyläasiamiehenä ja projektipäällikkönä. Hänellä on nimissään myös julkaisuja. 

Kaikkein näkyvin ja hänelle merkittävin työsarka on ollut kuitenkin teatteritoiminta. Teatterikärpänen puri Timo Tauloa jo kouluaikana arvostetun opettajan Väinö Komun johtamassa näytelmäkerhossa. 

Hän on sittemmin ohjannut ja käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä niin draamaa, komediaa kuin musiikkinäytelmiäkin eri teattereille. Suurta huomiota ovat saaneet erityisesti monet paikallishistoriaan liittyvät kesäteatterinäytelmät, viimeisimpinä Urajärvellä ja Lahden Aino-puistossa esitetyt. 

Lisäksi uusia aluevaltauksia on luvassa kuten näinä viikkoina Kaupungintalon pihalla esitettävä Saiturin jouluyö ja kesällä Mukkulan kartanolla nähtävä Mokullan Maria. Nämä projektit ovat aktivoineet ja aktivoivat yhäkin monia harrastajia näyttämötaiteen pariin ja tuottavat katsojalle elämyksiä ja lisäävät tietämystä kulloisenkin paikkakunnan historiasta. 

Taulo on toiminut osaltaan kunniakkaalla tavalla monipuolisen kulttuurikasvatuksen edistäjänä niin omassa kaupungissamme kuin maakunnassakin.

Uusi Lahti 8.12.2017: Timo Taulo on vuoden tipalalainen

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2017 on kirjailija Mila Teräs (s. 1975). 

Valinta julkistettiin perjantaina 2.12. Tiirismaan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä Lahden konserttitalossa.

Teräs kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukion kuvataidepainotteiselta linjalta 1995. Lukiosta hän löysi paljon samanhenkisiä, taiteellisia, eteenpäin pyrkiviä oppilaita, jotka halusivat nähdä maailmaa. 

Koulussa arvostettiin luovuutta ja taiteen tekemistä. Tämän lisäksi lukion äidinkielen opettajilta saatu kannustava palaute vahvisti hänen ajatuksiaan tulevasta uravalinnasta.

Lukion jälkeen Teräs opiskeli opiskeli mm. kirjallisuutta ja journalistiikkaa Tampereen yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2002. Ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi hän on työskennellyt toimittajana. 

Etelä-Suomen sanomien kolumnistina Teräs on toiminut vuodesta 2008. Monipuolinen kirjailija tunnetaan parhaiten lasten- ja nuorten kirjoistaan, joista lapsille suunnatun Telma-sarjan kirjoja on käännetty myös saksaksi. 

Vuona 2014 Teräkseltä ilmestyi ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani Harmaat enkelit. Maaliskuussa ilmestyy toinen aikuisille suunnattu, Helene Schjerfbeckistä kertova romaani Jäljet. Teräs on saavuttanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, mm. kaksi Finlandia Junior -ehdokkuutta.

Kirjoittaminen on ollut Teräkselle tärkeää lapsesta saakka, ja hän luonnehtiikin sitä tapana hahmottaa maailmaa ja ihmisenä olemista.

Teräksen ura ilmentää hienolla tavalla Tipalan henkeä: siinä näkyvät humanismi, monipuolinen osaaminen ja rohkeus kulkea omaa tietään. 

Valinnallaan yhdistys haluaa muistuttaa, että Tiirismaalta on muusikoiden lisäksi ponnistanut maailmalle myös muiden alojen huippuosaajia.

ESS 2.12.2016: Kirjailija Mila Teräs on Vuoden tipalalainen 

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2016 on muusikko Lassi Lehto, taiteilijanimeltään Jimi Tenor (s 1965). 

Valinta julkistettiin 4.12.2015 Tiirismaan koulun ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä.

Tenor kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1984. Opiskellessaan peruskoulussa ja lukiossa musiikkiluokilla hän osallistui aktiivisesti koulun monipuoliseen musiikkitoimintaan. Hän lauloi ja soitti useita instrumentteja, huilu oli kuitenkin lempisoitin. Kavereiden mieleen jäi silti parhaiten hänen koulun paras Cooper-testinsä.

Tenor ei ole tavanomainen muusikko, vaan monipuolinen taiteentekijä ja multi-instrumentalisti. Hän on soittanut useissa kokoonpanoissa, tehnyt lukuisan joukon soololevyjä ja useita albumeita yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Tenor on laulaja ja sanoittaja sekä erilaisista, hämmästyttävistäkin materiaaleista rakennettujen instrumenttien suunnittelija ja toteuttaja.

Asuttuaan pitkään New Yorkissa, Barcelonassa ja Berliinissä muusikko on nyt palannut juurilleen ja säveltää ja soittaa ahkerasti, uutena aluevaltauksenaan elokuvamusiikki. Tenor on edelleen maailmalla kuulusampi kuin kotimaassaan, vaikka asuessaan Lahdessa hän saikin nimen Maailman paras lahtelainen pop-tähti ja Mukkulan Mozart.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2015 on kuvataiteilija Jenni Rope (s. 1977). 

Valinta julkistettiin 5.12.2014 Tiirismaan koulun ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä.

Rope kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukion kuvataidepainotteiselta linjalta 1996. Lukioaikana Ropea kiinnostivat erityisesti sarjakuva, arkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu. Mahdollisuus kokeilla uusia tekniikoita vahvisti Ropen ajatuksia kuvataiteesta myös ammattina. 

Erityisen kiinnostavina Rope muistaa koulussa vierailleet luennoitsijat. Myös biologianopettaja Lasse Tuomisen pitämä valokuvauskerho innosti nuorta taiteilijaa, joka poistuikin usein koulun pimiöstä vasta iltahämärissä.

Lukion jälkeen Rope opiskeli muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä sekä London College of Printingissä Lontoossa. Vuonna 1997 Rope perusti yhdessä Jussi Karjalaisen kanssa taiteilija- ja flip book -kirjoja julkaisevan Napa books -kustantamon, jota hän on johtanut yksin vuodesta 2000.

Monipuolinen taiteilija on saanut myös kansainvälistä näkvvyyttä, ja hänen töitään on ollut esillä kotimaan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa ja Japanissa. Vuodesta 2011 Rope on suunnitellut printtejä Marimekolle.

Ropen urassa kiteytyy hienolla tavalla Tiirismaan koulun henki: monialainen osaaminen, kansainvälisyys ja rohkeus tarttua haasteisiin. 

Valinnallaan yhdistys haluaa muistuttaa, että Tiirismaalta on muusikoiden lisäksi ponnistanut maailmalle myös ansioituneita kuvataiteilijoita.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2014 on kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. 

Valinta julkistettiin 16.1.2014 Tiirismaan koulussa pidetyssä tilaisuudessa.

Rouvali kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 2004. Kouluaikana hänet tunnettiin virtuoosimaisena lyömäsoittajana, jonka taidoista saatiin nauttia lukuisissa koulun tilaisuuksissa. 18-vuotiaana abiturienttina hän voitti Eurovision Nuorten solistien Suomen karsinnan ja samana syksynä alkoivat opinnot Sibelius-Akatemiassa. 

Sittemmin Rouvali on esiintynyt lyömäsoittajana muun muassa Sinfonia Lahden, Radion sinfoniaorkesterin ja Mikkelin kaupunginorkesterin solistina. Ura sai kuitenkin uuden suunnan, kun Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa Leif Segerstamin johdolla vuonna 2007.

Rouvalin kapellimestarin ura lähti komeettamaiseen nousuun syyskuussa 2009, jolloin hän sai lyhyellä varoitusajalla mahdollisuuden johtaa Radion sinfoniaorkesterin konsertin. 

Rouvali on johtanut kotimaassa RSO:n ohella muun muassa Sinfonia Lahtea, Kymi Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa sekä Tampereen Filharmoniaa, jonka ylikapellismestarina hän aloitti syksyllä 2013. 

Monet muistavat Rouvalin myös Maestro-televisio-ohjelmasta, jossa kapellimestarit vihkivät tunnettuja suomalaisia orkesterinjohdon saloihin. 

Koko kansan tietoisuuteen hän nousi kuitenkin viimeistään joulukuussa, kun hän johti presidentti Sauli Niinistön itsenäisyypäivän vastaanoton konsertin Tampere-talossa.

Rouvalin kansainvälisen uran kannalta merkittävä askel oli syksyllä 2010 solmittu sopimus lontoolaisen HarrisonParrott-agentuurin kanssa. 

Ulkomailla Rouvali on ehtinyt johtaa orkestereita muun muassa Saksassa, Hollannissa, Englannissa, Tanskassa, Japanissa ja Meksikossa. Tukikohta on kuitenkin kotimaassa, Nurmijärven Lepsämässä, jossa Rouvali asuu perheineen vanhalla maatilalla.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2013 on dosentti Saara Hakaste.

Hakaste (o.s. Jussila) kirjoitti ylioppilaaksi silloisesta Lahden Yksityisestä Tyttölyseosta vuonna 1957. Koulu toimi tuolloin kaupungintalon vieressä Harjukadulla, Eliel Saarisen suunnittelemassa koulurakennuksessa. 

Kouluaikaisista toiveistaan huolimatta Hakasteesta ei tullut arkkitehtiä eikä orkesterimuusikkoa, vaikka viulunsoitto oli tärkeä osa nuoren tytön elämää. Sen sijaan hän päätyi Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun, josta valmistui pikavauhtia opettajaksi vuonna 1959.

Nelihenkisen hollolalaisperheen äiti jatkoi työnsä ohella opintojaan muun muassa Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Suomen ja naapurimaiden yhteiskouluja käsittelevä lisensiaatintutkimus valmistui 1980-luvun lopulla ja väitöskirja vuonna 1992. 

Kasvatuksen historian dosentiksi Helsingin yliopistoon Hakaste nimitettiin vuonna 1998. Kaiken aikaa hän toimi myös koulumaailman tehtävissä kotiseudullaan: ensin opettajana, sitten kouluviraston päällikkönä ja ala-asteen rehtorina.

Eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin Hakaste on jatkanut kasvatushistoriallisia tutkimuksiaan. Mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat muun muassa Fellman-suvun jäsenet sekä lahtelaiset kouluolot. 

Tiirismaan koulun 100-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2009 ilmestyi Hakasteen yhdessä dosentti Riitta Niskasen kanssa kirjoittama historia Tyttökoulusta Tipala, Tipalasta Tiirismaa. 

Hakasteen monipuolisista kiinnostuksen kohteista kertoo hänen aktiivinen toimintansa muun muassa Suomen Kouluhistoriallisessa Seurassa, Pohjola-Nordenissa, Päijät-Hämeen tutkimusseurassa ja Lahden Bach-kuorossa. Aikaa saavat myös viisi lastenlasta, käsityöt, puutarhanhoito ja Lapin matkailu.

Hakasteen urassa ja mielenkiinnon kohteissa yhdistyvät hienolla tavalla monet Tiirismaan koulun vahvuudet, kuten musiikki, kielet ja kansainvälinen toiminta sekä vahva humanistinen sivistys. 

Hakaste on esimerkki hyvällä tavalla uteliaasta ja tiedonhaluisesta ihmisestä, joka on onnistunut yhdistämään tieteellisen uran opettajan ja virkamiehen työhön.

Hakasteen elämänasennetta leimaa “sammumaton tiedonjano”, kuten hän itse asian ilmaisee. Hänen mielestään erilaiset työurat ovat tukeneet toisiaan. 

– Opettajan työn, kouluhallinnon ja tutkimuksen yhdistäminen on suositeltavaa, hän toteaa.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2012 on Tiirismaan lukion entinen äidinkielen lehtori, kuvanveistäjä Väinö Komu. 

Komun valinta julkistettiin 6.11.2011 Tiirismaan koulussa järjestetyssä Kaamoskonsertissa, jossa nähtiin kavalkadi lukion kuorojen sekä soitin- ja lauluyhtyeiden esityksiä.

Komu tuli äidinkielen opettajaksi Lahden Yksityiseen Tyttölyseoon vuonna 1954 ja jäi eläkkeelle Tiirismaan lukiosta vuonna 1977. 

Komun uran aikana koulussa tapahtui suuria muutoksia, kuten muutto Harjukadulla sijainneesta Eliel Saarisen suunnittelemasta koulurakennuksesta uuteen, Keijo Petäjän suunnittelemaan koulutaloon Ursanmäelle 1960-luvun puolivälissä sekä koulun muuttuminen yhteiskouluksi 1970-luvun alussa.

Entiset oppilaat ja kollegat muistavat Väinö Komun eräänlaisena isähahmona, johon luotettiin ja jolle sopi kertoa murheistaan. 

Opettajana Komu paneutui huolellisesti ja yksilöllisesti oppilaiden ainekirjoituksiin ja onnistui innostamaan monia kirjoittamisen ja teatteriharrastuksen pariin.

1960-luvun puolivälistä lähtien Komu käsikirjoitti vuosien ajan koululla pidettyjen kuutamoiltamien ohjelmia, joiden esittämiseen osallistuivat myös opettajat. 

Esimerkiksi Tsaikovskin baletista Joutsenlampi tehdyssä esityksessä “Joutsenten lentoon lähtö” Komu kollegoineen pöyrähteli piruetteja valkoisissa verkkosukissa, ja sai yleisön hullaantumaan. Suosionosoitukset olivat niin äänekkäät, että esityksen ohjaajan, voimistelunopettaja Liisa Nousian oli viitottava tahtia esiripun suojista.

Eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin Komu on osallistunut aktiivisesti Tiirismaan koulun ja senioriyhdistyksen toimintaan. Koulun satavuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2009 paljastettiin koulurakennuksen ulkoseinässä Komun veistos Tiedon ja taidon portaat.

Komu on esimerkki elinikäisestä oppimisesta ja monipuolisesta urasta. Äidinkielenopettajan toimen lisäksi hän on kirjoittanut etnografisia teemoja käsitteleviä kirjoja sekä tehnyt uran kuvanveistäjänä. 

Komun veistoksia on muun muassa Suomen valtion ja monien kaupunkien ja taidemuseoiden kokoelmissa. Raadin mielestä Komu edustaa hienolla tavalla Tiirismaan koulun arvoja ja henkeä, joissa yhdistyvät luovuus, humaanisuus ja monipuolinen elämän ymmärrys.

Valintansa jälkeen Komu painotti taideaineiden ja luovuuden tärkeyttä myös nykykoulussa. Samoin hän muisteli lämmöllä Tiirismaan koulun eli Tipalan ilmapiiriä ja opettajien valmiutta järjestää koulun yhteishenkeä kohottavaa toimintaa.

■ ■ ■ ■ ■

Vuoden tipalalainen 2011 on mezzosopraano Lilli Paasikivi. 

Valinta julkistettiin 1.11.2010 Tiirismaan koulussa pidetyssä tilaisuudessa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Tipalan Seniorit valitsi Vuoden tipalalaisen.

Paasikivi tuli musiikkiluokille Lotilan kouluun 3. luokalle vuonna 1974 ja kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 1985. Tämän jälkeen hän on opiskellut muun muassa Tukholman musiikkikorkeakoulussa ja Lontoon Royal College of Musicissa. Suomen kansallisoopperan solistikuntaan hänet kiinnitettiin vuonna 1998.

Paasikiven uraan kuuluu sekä kilpailumenestystä että merkittäviä esiintymisiä kansainvälisillä näyttämöillä ja festivaaleilla. Paasikivi sijoittui toiseksi Lappeenrannan laulukilpailussa vuonna 1992 ja Mirjam Helin -laulukilpailussa vuonna 1994. 

Vuosien varrella hän on esiintynyt solistina muun muassa New Yorkin, Wienin, Berliinin, Los Angelesin, Oslon ja Münchenin filharmonikkojen sekä Lontoon, Sydneyn ja Melbournen sinfoniaorkestereiden produktioissa. Paasikiveä on kuultu myös Pariisin Chatelet-teatterissa sekä Brysselin ja Lyonin oopperataloissa.

Paasikivi kehuu omien kouluaikojensa Tiirismaata eli Tipalaa moderniksi kouluksi ja sen opettajakuntaa ammattitaitoiseksi ja motivoituneeksi. Hänelle itselleen erityisen tärkeäksi muodostui koulun monipuolinen musiikkiluokkatoiminta. 

Paasikivi korostaa myös nykykoulun osalta taideaineiden merkitystä nuorten mielikuvituksen, luovuuden ja itsetunnon tukijana. Hänen omissa koulumuistoissaan kohokohtia ovat kuorojen joulu- ja kevätkonsertit, TV-taltioinnit, levytykset ja ulkomaanmatkat.

Kouluaikojen monista soitinkokeiluista huolimatta laulu tuntui Paasikivelle luonnollisimmalta musisoinnin välineeltä. 

Edelleen hänen mielessään on esiintyminen musiikkiluokkien solistina Lahden kaupungin 80-vuotisjuhlassa Suurhallissa kahdeksantuhantisen yleisön edessä. Paasikiven soolokappaleen nimi “New York, New York” oli enteellinen sittemmin kansainvälisen uran tehneelle oopperatähdelle.

■ ■ ■ ■ ■